Muu tarjonta: Jurttateatteri | Sanataide

Lehdistä poimittua


"Taiga-matto hurmasi päiväkotilapset"
"Pirittan päiväkodin eskariryhmään kuuluvat Milma, Mikael ja Joonas ovat vakuuttuneita. Turkulaisen nukketeatteriryhmä Taiga-Maton esitys Alin aarre on ollut hyvä. Tai tarkemmin: ihan hyvä."
"Yleisön reaktiot näytöksen aikana olivat selvät. Kun edessätapahtui jotan jännittävää, oli hiirenhilaista. Mutta kun meno oli hauskan iloista, se tarttui myös yleisöön".
(Salon Seudun Sanomat 04.12.2013)

"Taiga-matto taikoo iloa lapsille"
"Pienet kädettaputtivat tahtia Hilkansalissa, takapuolet nousevat kerkeästi penkistä kurkistamaan Kairon ihmeitä, hassua katusoittajaa, kimaltelevaa Niiliä ja sen ilkeää krokotiiliä. Produktion ilmeikkäät nuket on valmistanut Viktoria Karaivanova.
- Kitaramies oli esityksessä parasta, sanovat Ollikkalan koulun starttiluokan oppilaat Vertti (6) ja Mimosa (7).".
(Salonjokilaaksot 12.12.2013)

"Eniten ihastusta ja naurua päiväkoti- ja eskari-ikäisissä katsojissa (..) herätti lempeä ja tanssahteleva muori. Lapset myös nauttivat erityisesti kohtauksesta, jossa he pääsivät neuvomaan Baba Jaga -noitaa taikajuoman keittämisessä. Tirkkosen maskissa esittämä noita ei lapsista vaikuttanut lainkaan pelottavalta, pikemminkin huvittavalta.

Kiertävän nukketeatteriesityksen on mahduttava pieneen tilaan ja oltava helposti kasattavissa ja purettavissa. Vaikka "Lumityttö" onkin pienimuotoinen esitys, työryhmä on saanut siihen mahdutettua monia kekseliäitä ja visuaalisesti kiinnostavia yksityiskohtia." (Turun Sanomat 20.1.2010)

"Kun olin pieni, oli maailma suuri", ilmapallo kasvaa suureksi ja karkaa lopulta Kasper-klovnin (Sari Tikkonen) käsistä. Lasten heleä nauru täyttää jurtan, joka toimii turkulaisen Taiga-Maton esitystilana."

"Rytmikäs musiikki ja marionettinuket, Kasper-klovnin tarinat ja käsinuket vuorottelevat esityksessä. Parhaat naurut yleisössä herättää punanenäinen pölymyyjä, joka saa yllättävän lahjapaketin ja kohtaa sairaanhoitajan, joka yrittää hoitaa pölyymyyjän kipeää jalkaa jättimäisen sahan avulla. - Osa marionettinukeista on valomistettu Siperiassa. Nukkejen lisäksi apuvälineinä käytetään hauskasti lapasia, kenkiä ja hattuja." (Järviseutu 14.7.2010 esityksestä "Iloinen klovni")

"Ulkoiset puitteet ovat toimivat. Lavastuksena on pelkkä kuninkaallinen kultainen tuoli, jonka ympärillä nukettajat liikuttavat hahmojaan niiden luonteiden mukaisesti. Tirkkonen saa Rikhardiin juuri sopivaa liikkumisen raskautta ja Tsharkov pistää hovimarsalkan hilpeään diskotanssiin." (Turun Sanomat 24.9.2006)

Näytelmän musiikki oli jännittävä sekoitus itämaisia rumpurytmejä sekä slaavilaista ja turkkilaista musiikkia. Marionettinäytelmä oli omiaan tutustuttamaan nuoret Shakespeareen ja saattoi kuvitella, että esitys herätti keskustelua historian tunnilla. Kulttuurisihteeri Anneli Kari oli tyytyväinen saatuaan teatteriesityksen kohteena olleelle ikäryhmälle, sillä suurin osa tarjonnasta kohdistuu alaluokkalaisille. (Siikajokilaakso 8.5.2006)

"Puhuva aasi, tyhmä noita, enkeli ja tietäjäkolmikko sekkailevat turkulaisen nukketeatteri Taiga-Maton Joulukertomuksessa. Joulukertomus vihkii Puutarhakadun varrella sijaitsevan kivijalkatilan yleisökäyttöön. Miniatyyritila sopii nukketeatteriksi..

Näyttelijänukettaja Sari Tirkkosen puheilmaisu tavoittaa selkeydellään pienimmätkin katsojat. Puutarhakadun vähäinen liikennekään ei esitystä häiritse." (Turun Sanomat 26.11.2005)

"Siperian taiga-metsiin sijoittuva nukketeatterinäytös Villisorsan muna sai jurttateltassa aikaan rentoutuneen tunnelman. Rytmikästä rumpumusiikkia sisältänyt esitys toi mieleen alkuaikojen metsästäjäheimot. Ilmeikkäitä nukkeja ja rauhallista kerrontaa oli ilo seurata." (Somero-lehti 6.9.2005)

"Rautaisten ammattilaisten Sari Tirkkosen ja Karim Tsharkovin esittämä pienoisnäytelmä "Villisorsan muna" sai hyvän vastaanoton Pälkäneen teatterissa. Jokaisen maan kansanperinteessä on tuttuja aineksia, maagisia tapahtumia ja opetus siitä, miten ahneus ei tuo onnea ja miten lopulta hyvyys ja ystävyys voittavat. Tämäkin tarina päättyi onnellisesti. Esitykseen toivat vaihtelevuutta ilmeikkäät nuket, elävä musiikki rumpurytmeineen ja rauhallisesti etenevä kerronta." (Sydän-Hämeen lehti 21.5.2004))

Päiväkotilapset viikinkiseikkailulla mongolialaisessa jurtassa Päiväkotilasten virta vei maanantaina ihan oikeaan jurttaan, joka oli pystytetty Tuusulan pääkirjastoon. - Juuri sopivan mittainen tarina sisälsi jännittäviä käänteitä ja vauhdikasta musiikkia. Mennyt maaiolma nivottiin onnistuneesti tähän päivään." (Keski-Uusimaa 16.3.2004)

"Harvoin on teatteriyleisö niin tarinassa mukana kuin Taiga-Maton nukketeatteriesityksessä. Yleisö seurasi esitystä henkeä pidätellen ja osallistui itsekin välillä tarinan kulkuun. Kiinnostus ei rajoittunut edes teltan sisälle vaan esitystä kurkisteltiin myös ulkopuolelta teltan pikku rakosista. "Nyt se meni pois", huokaisi pikkukatsoja välillä, kun sankarihahmo häipyi. - Nukketeatteri Taiga-Maton Viikinkiseikkailu esitetiin aidossa mongolialaisessa jurttateltassa, jonka sisällä oli tunnelma tiivis. Teatterintekijät näyttelijä Sari Tirkkonen ja ohjaaja-dramaturgi Karim Tsharkov loihtivat marionettinukeillaan ja vaihtuvilla maalatuilla taustakankankaillaan lapsiyleisön eteen oikeaan menneen ajan viikinkitarinan.." ( Itä-Savo 8.6.2003)

"Teatteri Taiga-Maton ilmeikkäät marionettinuket liikkuvat ohuiden rihmojen avulla, joita liikuttavat ammattitaitoiset esittäjät saavat hevosen ja hirvenkin ällistyttävän luonnollisiin asentoihin ja liikkeisiin.-- Kun Karim Tsharkovin ohjailema Väinämöinen marssii rauhallisesti kättelemään lattialla istuvia lapsia, innokkaita kädenpuristajia löytyy niin paljon kuin riviin mahtuu. -- Väinämäinen aloittaa pelottavan Manalan-matkan ja käy hurjiin taisteluihin, ja lapset seuraavat tarkkoina pimennosta hyökkääviä käärmeitä. Onneton Pohjan Akka odottaa turhaan Väinämöistä palaavaksi... Pohjan Akka pyytääkin lapsia kutsumaan apunaan, ja tuleehan Väinämöinen, tulee muitakin, ja lopulta saadaan venekin vesille. Lopussa kaikki ovat onnellisia, niin kuin satunäytelmässä pitääkin..." (Sydän-Hämeen lehti 19.5.2003)

"Kiva esitys, parasta oli lohikäärme "- viisivuotiaan kommentti. (Vihreä Lanka 3.8.2001)

"Sari Tirkkonen ja Karim Tsarkov yhdistävät tarinoissaan hauskasti kummankin synnyinmaan kulttuuriperintöä." ja "Taiga-Maton tarinoissa on niin monta tasoa, että näytelmää voi suositella paitsi lapsille myös heidän vanhemmilleen." (Ristiinalainen 29.8.01)

Näyttelijä Sari ja ohjaaja Karim Tsharkov saivat loihdittua esitykseen mukavan tunnelman, mitä auttoi vielä Kangaskylän koululuokan tiiviys. Yleisö sai katsella nukkeja todella läheltä. - Sari Tsharkov eläytyi mainiosti hahmoihin ja Pohjolan emäntää esitäessään hän oli kerrassaan valloitava. Tietäjänoidan käkätys huvitti kovasti myös nuorta yleisöä. (Kotiseudun Sanomat 14.3.2001)

Etualalla olivat tietenkin ilmeikkäät nuket, jotka kahta lukuunottamatta olivat puisia ja sellaisina hyvin eläväisiä. Niiden liike on tietenkin peräisin taitavilta nukketaiteilijoilta, mutta vaikka he olivat näyttämällä näkyvästi läsnä ja liikkuivat nukkien mukana, kaikeinikäisten katsojien huomion pysyi pienissä päähenkilöissä. - Olikin yllättävää, että Sari Tirkkonen-Tsharkov muuntautui Louheksi ja näin yhdeksi tarinan henkilöksi. Väinämöisen ja Louhen kokoero oli hykerryttävä, ja teatterin illuusio pysyi edelleen ehjänä. - Tarina oli koostettu Kalevalan aineksista eeposta romantisoiden ja lapsille sovittaen. Sari Tirkkonen-Tsharkov oli koko tarinan kertoja. Hän puhui jokaisen nuken repliikit Louhen roolin ohella. Tämä ratkaisu teki nukketeatterista sadunkertojan taidetta, sillä kertojan eläytyvä sävykäs ääni jatkaa jotain ihmiselle ikivanhaa traditiota, nuotiotulien ja iltasatujen lumousta. (Keskisuomalainen 2.9.2001)

”Historiaa ja persoonallisia nukkeja” ”Tapahtumia kuvataan melko runsaalla esineistöllä, jossa on persoonallinen käsityön jälki. Tsarkovin ja Sari Tirkkosen nukettamat objektit ovat pääasiassa kepeillä liikuteltavia n.40 cm korkeita hahmoja. Nukeilla on kauniit yksilölliset kasvot ja eloisasti liikkuvat kädet. Nukkejen asut ovat tyyliltään realistisia ja tuovat hyvin esiin niin historiallista aikakautta kuin yhteiskunnallista asemaa.”
(Turun Sanomat 14.12.2014)

”Siperialainen näkökulma talvisotaan” ”Näytelmässä kerrotaan koskettavista ihmiskohtaloista, puna-armeijan hyökkäyksestä, Stalinin ja Mannerheimin mittelöistä sekä kohtauksista rintamalla.”
(Turun Sanomat 12.12.2014

 

Leirikatu 15 A, 20360 TURKU - Puh. 040 765 9067

emailFacebook